Ville Nieminen

1990, Tampere
pentatoninen@gmail.com

Ville Nieminen


Minua kiehtoo realiteettien vuoropuhelu. Sitä taidekin on, loppujen lopuksi. Suhteellisuudentajumme joutuu venytykseen ja välissämme elävä kitka antaa energiaa asioiden kehitykselle.

Tapamme kokea sekä yhteyttä että toiseutta meitä ympäröivään maailmaan luovat meille itseoikeutetun identiteetin, aina yksilöistä yhteisöihin. Mikään tästä ei ole valmiiksi hyvää tai pahaa, mutta en voi olla kiinnittämättä huomiotani näiden identiteettien väliseen polarisoituneeseen synergiaan.

Missä rajoissa puhumme ”meistä” ja keitä tällä tarkoitamme? Ja entä mitä ajattelemmekaan niiden “toisten” suhteen?

Taiteelliset ideani perustan lähtökohtaisesti kokemuksiin toiseudesta sekä vuorovaikutteisuuden alituisesta läsnäolosta. Niiden vaitonaisuudesta.

 

I’m captivated by the dialogues between realities. This is the epitome of art, after all. Our sense of proportion is being stretched and the friction between us gives energy to the evolution of things.

The ways we experience both unity and otherness towards the surrounding world create us this self-justified identity – both as individuals and societies. None of this is set to be good or bad but I can’t help but put my focus on the polarized synergy between such identities.
What are the limits in which we speak of “us” and who are included? And what do we think of those others?

I base my artistic ideas on the experiences of otherness and the constant presence of interactivity. On the silence of them.

 

Kaikukammio

interaktiivinen ääni-installaatio / interactive sound installation


”Informaatiokupla eli tietokupla (engl. Filter bubble) on
verkkoympäristöön syntyvä henkilökohtainen rajattu näkymä, joka
muodostuu perustuen henkilön verkkokäyttäytymiseen ja määrittelee
sen, mitä käyttäjä näkee sivustoilla. Se on seurausta verkkosivujen
käyttämästä personoidusta hausta.[1][2]

Useat verkkosivut käyttävät personoitua hakua, eli ne räätälöivät kullekin käyttäjälle yksilöllisen verkkoympäristön perustuen käyttäjän toimintaan sivustoilla. Verkkosivujen algoritmit ottavat huomioon esimerkiksi käyttäjän hakuhistorian, sijainnin ja klikkaukset ja päättelevät näiden pohjalta, mistä käyttäjä on kiinnostunut. Kun näytettävä sisältö perustuu aiempaan verkkokäyttäytymiseen, muodostuu informaatiokupla. Käyttäjä näkee vain algoritmien suodattaman sisällön. [1][2]

Jokainen voi esimerkiksi lehtiä lukiessaan tai televisiota
katsoessaan tietoisesti päättää, mitä kanavia tai lähteitä haluaa käyttää. Informaatiokuplassa tapahtuva valikointi ei kuitenkaan ole samanlaista kuin tavallisen median kulutuksessa. Eli Pariserin mukaan on kolme pääpiirrettä, jotka erottavat informaatiokuplan tällaisesta valikoinnista:

1.Jokainen on yksin omassa informaatiokuplassaan, mikä erottaa meidät muista käyttäjistä.

2.Kupla on näkymätön, eikä käyttäjä itse välttämättä tiedä olevansa kuplassa. Käyttäjä ei ole itse valinnut kriteereitä, joilla sivusto suodattaa hänelle informaatiota

3.Käyttäjä ei itse valitse olla kuplassa. Toisin kuin perinteisen median kulutuksessa, jossa käyttäjä itse hakeutuu tiedonlähteille, informaatiokuplassa lähteitä ja uutiskanavia tarjotaan käyttäjälle. [1] ”

Informaatiokupla voi estää mahdollisen uuden tiedon löytämistä,
sillä hakukone harvemmin järjestää tuloksia objektiivisesti. Se nostaa päällimmäisiksi ne tulokset, jotka vastaavat hakijan oletettuja kiinnostuksenkohteita.[1][4][2]”
– Wikipedia, 4.12.2016

 

 

 

“The information bubble also known as the Filter bubble is a fixed personal view developed in the web environment, which is formed based on the web behaviour of the user and it defines what the user sees on the web page. It is a result of the personalised search used by web pages. [1][2]


Many websites utilize personalized search engine, meaning each user is given a customized network environment based on their behavior in given website. The algorithms take users search history, location and clicks into consideration and based on this information they conclude user’s interests. When the material that is shown is based on earlier internet behavior an information bubble is formed. The user views only material filtered by the algorithms.[1][2]

Everybody can for example while reading or watching television consciously decide which channels or resources they want to use. Decision making inside the Filter bubble however is not the same as in the consumption of average media. So according to Pariser there are three main features that set apart the Filter bubble from this kind of selection.

1. Everyone is alone in their own Filter bubble, which separates us from the other users
2. The bubble is invisible and the user may not be aware of being inside one. The user has not chosen the criteria over which the website filters information.
3. The user does not choose to be in the bubble. Unlike in consumption of traditional media in which the user finds a way to the source by themselves, in Filter bubble the sources and channels are being offered to the user.[1]


Filter bubble may prevent discovery of new information as the search engine rarely organizes results objectively. It pops up the results that are matched with the assumed points of interest.[1][4][2]”
– Wikipedia, 4.12.2016
Translated from finnish language Wikipedia.

 
ville_teoskuvaville